Paahde

Se on täällä taas, kesäväsymys. Joka kesä se tulee. Tänä kesänä myöhemmin kuin ennen, vasta elokuun puolenvälin jälkeen. 

Kesän ensimmäisten helteiden jälkeen jäin jotenkin kaipaamaan lämpöä. Aurinkoa, hikisiä t-paitoja ja aurinkorasvasta tahmeaa hiekkaa. Tervapääskyjä sinistä taivasta vasten. Niin sinistä, että häikäisee. No, helteet tulivat taas. Mutta, vaikka täällä kotona onkin se ikuinen tuuli, paahde on silti ollut jotain kestämätöntä. Se paahde, se sama, joka aiemmin sanoi, että nyt on aika haista aurinkorasvalta ja syödä jäätelöä viisi kertaa päivässä.

Nyt se on ollut liikaa. Se on uuvuttanut lapset joka päivä viimeistään iltapäivällä ja polttanut korpuksi muratin keittiönikkunalla. Minä olen mennyt siltä piiloon kaikenlaisten riepujen ja hattujen alle, aurinkolasien taakse ja sisälle taloon aina kun olen onnistunut saamaan lapset sinne ilman taistelua. Olen yrittänyt piiloutua liukumäen varjoon ja etsinyt pihan tuulisinta kohtaa. Olen visioinut ryömiväni trampoliinin alle tai sitovani sateenvarjon käsivarteeni. 

Kesä on ihana silloin, kun on sopivasti varjoa, sopivasti lomaa ja sopivasti aikaa istua nauttimassa virvokkeita. Kesä on ihana lastenkin mielestä. Mutta miten selittää kolme- ja puolivuotiaalle, että vaikka ulkona on viileämpi kuin sisällä, se aurinko, se paahde, tekee pään kipeäksi ja uuvuttaa?

Yritän löytää jostain Herra Tärkeyden arkistoista sen solun, joka nauttii helteisestä tunnelmasta. Mutta ei, tämä on jotenkin liikaa. Huomaan kyseleväni Herra Tärkeydeltä, että onko tämä aina ollut tällaista. Onko helle aina tarkoittanut näin armotonta, säälimätöntä paahdetta? En tiedä, eikä Herra Tärkeyskään tiedä. Mutta tuskin. On liian lämmin. Se lisää sitä ahdistusta, joka ei ole vielä täysin hellittänyt lumettoman talven jäljiltä. Vaikka kuumuus ei ole lähelläkään ennätyslukemia, se on jotenkin vähemmän hauskaa nyt. Nytkö se tulee, se maailmanloppu?

Käärin huivin päähäni ja etsin paidan, joka on kuin pellavakankainen teltta. Juon kaikkea, mikä ikinä mieleen juolahtaa ja teen mehujäätä kolmevuotiaalle. Olen onnellinen siitä, että ensi viikoksi on luvattu pilviä ja sadetta taivaan täydeltä.