Tammikuun viimeinen

Tähän asti ajattelin, että kyllä se lumi sieltä vielä tulee. Tulevat pakkaset. Aina ovat tulleet, nyt viime vuosina aika useinkin vasta tammikuun lopussa. Olen ollut niin varma, etten oikein ole tehnyt edes mitään varasuunnitelmaa. En ole ajatellut, että talvea pitäisi jotenkin erikseen suunnitella ja lähteä jostain etsimään.

Tänään on tammikuun viimeinen päivä, ja ulkona on kaksi astetta lämmintä. Kaivelen muistojen kerrostumia ja etsin jotain vastaavaa. Mutta ei, en usko että olen koskaan kokenut näin lauhaa sydäntalvea. Ja näin käsittämätöntä lumen puutetta. Puutetta ja kaipuuta. Ja tätä jotenkin epäluonnollista tunnetta siitä, että nyt on kaikki ihan hirveän pahasti vialla. Maailmanlopun tunnelmaa, pelottavaa ja painostavaa.

No joo. Ei tarvitse tulla kertomaan, mikä on vialla. Podin ympäristöahdistusta jo valmiiksi, ja tämähän kertoo sen ainakin tuhannella. Erityisesti, ja vähän kummallisestikin juuri siksi, että olen tottunut johonkin ihan muuhun. Lauhoja talvia on ollut, toki toki. Mutta tämä on jotain muuta, tämä on sitä, kun tupsahtaa metrosta väärälle asemalle. Hetkellinen totaalinen paniikki, kunnes järki ilmoittaa, että ei, kysymys ei ole rinnakkaistodellisuudesta, vaan ihan vain väärästä asemasta, josta pääsee kyllä sille oikeallekin. Mutta tästä tammikuustapa ei niin vain sujahdetakaan oikealle asemalle. Tämä on karmea, uusi ja vieras todellisuus, jonka kanssa on nyt vain elettävä.

Mikä pettymys. Omasta puolestani, ja lasten, eritoten kolmivuotiaan, joka rakastaa lunta. Ja nyt sitä ei näy eikä kuulu. Mutta karvas pettymyskin on kuitenkin vain sellainen päällimmäinen luksustunne, hämäys, johon voi kiinnittyä ja välttää katselemasta sen alla hiiviskelevää kauhua. Voin marmattaa siitä, etten pääse hiihtämään, koska en oikein edes uskalla ajatella, miltä tulevaisuus näyttää.

Mutta niin lamaantunut olen, etten jaksa uhota ja möykätä ja vaatia muutosta, vaikka ehkä juuri nyt pitäisi. Katson vain, ja yritän sijoittaa itseni aikaan ja paikkaan. Tämäkö on tammikuu? Huomennako on helmikuu? En voi uskoa sitä.